Savonlinna seurakuntana 2 - talous
Viime viikolla kerroin Savonlinnan seurakunnasta henkilöinä.
Savonlinnan seurakunta alueena koostuu: Savonranta, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Rantasalmi.
Savonlinnan kirkollisverotulo on ollut 2017 6 300 000€, lisäksi osuus yhteisöverosta 7000€ , sekä valtion avustuksen osuus 798 000. Verotulot siis 7 105 000 ja verokulut 114 000. Yksinkertaistetaan: siis verojen jälkeen 7 036 000.
Savonlinnan muuttotappio vaikuttaa suoraan kirkollisverotuloon. Rahoituksen rakenne muuttuu sikäli että yhteisöveron osuus poistuu kokonaan ja valtion avustus korvaa sitä. Muutos on sikäli yksiselitteisempi, että yhteisöverotulo on ollut riippuvainen yritysten määrästä, kun nyt se lasketaan asukasmäärän mukaan.
Muuta merkittävää tuloa on saatu metsäomaisuuden tuottona ja kiinteistöjen myynnillä. Pysyvämpi tulonlähde on siis metsätuotto ja kertaluontoisia kiinteistöjen myynnit.
Kuluryhmistä merkittävin on palkkakulut. Mikä on aina perusteltavissa ja juurikin seurakunnan ydintehtävän mukainen kulu - ihminen tavattavissa.
Kun taas ajatellaan toista kautta: kulurakennetta työmuotoina, hurjan 23% lohkaisun tekee kiinteistökulut.
Työmuodoista hautaustoimi lohkoo 10% ja siihen lisättynä itse kirkollisena toimena hautajaiset 4%. Kulut on linjassa siihen että liki puolet seurakuntalaisista on vieraana hautajaisissa kirkkovuoden aikana (ja tämähän perustuu tilastoon joten toisille kirkollisia toimituksia sattuu useita ja toisille ei lainkaan).
Lapsityö (10%) ja nuorisotyö (6%) ovat upeasti seuraavana.
Erityisesti lämmittää että rinnalla 8% osuudella on diakonia. Diakonia on siis kirkon tekemää sosiaali- ja terveystyötä.
Tähän toivoisin lisäykseksi kansainvälisen diakoniatyön joka ei saa osuutta lainkaan.
Lähetystyö saa 3%. Mikä tuntuu aivan kohtuulliselta kyllä.
Jos jostain lohkaisisin niin kansainväliselle diakoniatyölle atk:n ylläpidosta (2%) ja taloushallinnosta (5%)
No tietysti siitä kiinteistökulujen kohtuuttomasta osuudesta.
Savonlinnan seurakunnan talous:
Savonlinnan seurakunta alueena koostuu: Savonranta, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Rantasalmi.
Savonlinnan kirkollisverotulo on ollut 2017 6 300 000€, lisäksi osuus yhteisöverosta 7000€ , sekä valtion avustuksen osuus 798 000. Verotulot siis 7 105 000 ja verokulut 114 000. Yksinkertaistetaan: siis verojen jälkeen 7 036 000.
Savonlinnan muuttotappio vaikuttaa suoraan kirkollisverotuloon. Rahoituksen rakenne muuttuu sikäli että yhteisöveron osuus poistuu kokonaan ja valtion avustus korvaa sitä. Muutos on sikäli yksiselitteisempi, että yhteisöverotulo on ollut riippuvainen yritysten määrästä, kun nyt se lasketaan asukasmäärän mukaan.
Muuta merkittävää tuloa on saatu metsäomaisuuden tuottona ja kiinteistöjen myynnillä. Pysyvämpi tulonlähde on siis metsätuotto ja kertaluontoisia kiinteistöjen myynnit.
Kuluryhmistä merkittävin on palkkakulut. Mikä on aina perusteltavissa ja juurikin seurakunnan ydintehtävän mukainen kulu - ihminen tavattavissa.
Kun taas ajatellaan toista kautta: kulurakennetta työmuotoina, hurjan 23% lohkaisun tekee kiinteistökulut.
Mitä kirkko rahalla tekee?
Työmuodoista hautaustoimi lohkoo 10% ja siihen lisättynä itse kirkollisena toimena hautajaiset 4%. Kulut on linjassa siihen että liki puolet seurakuntalaisista on vieraana hautajaisissa kirkkovuoden aikana (ja tämähän perustuu tilastoon joten toisille kirkollisia toimituksia sattuu useita ja toisille ei lainkaan).
Lapsityö (10%) ja nuorisotyö (6%) ovat upeasti seuraavana.
Erityisesti lämmittää että rinnalla 8% osuudella on diakonia. Diakonia on siis kirkon tekemää sosiaali- ja terveystyötä.
Tähän toivoisin lisäykseksi kansainvälisen diakoniatyön joka ei saa osuutta lainkaan.
Lähetystyö saa 3%. Mikä tuntuu aivan kohtuulliselta kyllä.
Jos jostain lohkaisisin niin kansainväliselle diakoniatyölle atk:n ylläpidosta (2%) ja taloushallinnosta (5%)
No tietysti siitä kiinteistökulujen kohtuuttomasta osuudesta.
Haastetta on
Kiinteistökuluille ei juuri mitään voi. Savonlinna tyhjenee tai täyttyy ihan muista kuin kirkon toimista riippuen. Savonlinnalaisten tulojen määräänkään kirkolla on vain vähän sanomista. Kuulumme Suomen alempaan keskiluokkaan ja haasteet ovat suuret.
Ikärakenteemme on mikä on. Toiminta-alue pinta-alana on valtava työntekijämäärään suhteutettuna.
Ikärakenteemme on mikä on. Toiminta-alue pinta-alana on valtava työntekijämäärään suhteutettuna.
Juuri tällaisessa tilanteessa kirkon tehtävä korostuu. Kuinka saavuttaa kaikki, jotka täytyy saavuttaa? Ja kuinka ne, jotka haluaisivat kirkon saavuttaa sen löytäisivät?
Yhteiskunnan muutos asettaa omat haasteensa. Kuinka paljon kirkon tulee mukautua yhteiskunnan muutokseen? Kuinka kirkko palvelee oikein?
Kommentit
Lähetä kommentti