Savonlinna seurakuntana
77% savonlinnalaisista kuuluu kirkkoon. Seurakuntalaisia on ollut 30770 vuoden 2017 lopussa.
Vuonna 2017 jäsenmäärä on vähentynyt 808 henkilöllä. Suuri osa varmaankin muuttotappion myötä.
Kirkosta on vuoden aikana eronnut noin 1%.
Ikäryhmissä 0-20v seurakuntalaisia on noin 6000 henk. Työikäisiä 20-65 v on jotakuinkin puolet eli noin 15000 jäsentä. Siitä saamme eläkeikäisten määräksi noiin 9000 jäsentä.
Syntyneistä 77% on kastettu ja otettu niin myös seurakunnan jäseneksi. Vajaa puolet avioliitoista - noin 47% , on solmittu kirkossa.
Savonlinnan seurakunnan jäsenten keski-ikä on 48 vuotta.
Tilastoa voidaan pitää ohjenuorana. Keskimääräistä seurakuntalaista vain ei ole olemassakaan. Tilasto on vain tilasto.
Perheasiain tilastosta nousee sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kaikkein suurimmaksi yksittäiseksi syyksi vuorovaikutusongelmat. (36%) Ikäryhmät jotka eniten palveluja ovat tarvinneet ovat ikäryhmissä 30-39v ja 40-49v he edustavat yli 60% perheasiain palveluiden tarvitsijoista.
Seurakunta jos mikä, on perusluonteeltaan taho jossa pystyttäisiin ennaltaehkäisevään työhön vuorovaikutuksen haasteissa.
Seurakunnalla on kuitenkin itselläänkin suurimpana työn kohteena vuorovaikutus ja luottamus.
Tyypillisin savonlinnalainen kirkollinen tapahtuma johon seurakuntalainen osallistuu on hautaan siunaaminen - noin puolet seurakuntalaisista olisi tilaston mukaan osallistunut hautajaisiin vuoden 2017 aikana. Se lienee luonnollista kun Savonlinnan ikärakenne on painottunut iäkkäämpään väestöön. Kastejuhlaan on saanut osallistua sentään liki 4000 seurakuntalaista. Häitäkin on juhlittu vajaan 4000 henkilön voimin.
Lisäksi jumalanpalvelukset ja messut joiden osallistumisen arviointi on hiukan haasteellista. Tutkimuksen mukaan Suomen kirkkoon kuuluvista vain alle kolmannes osallistuu vuoden aikana messuun. Yleisin kirkkovuoden tapahtuma on joulukirkko ja pääsiäsiajan kirkolliset toimitukset ovat nostaneet suosiotaan.
Muita suosittuja kirkossa järjestettäviä toimintoja on Kauneimmat joululaulut-tapahtumat.
Perinteisesti tavalliselle seurakunnan jäsenelle keskeisiä ovat kaste, rippi, avioliittoon siunaaminen ja hautaaminen.
Kirkkovuoden juhlat ovat unohtuneet lähes kokonaan joulua ja pääsiäistä lukuunottamatta. Niiden viettämisen uskonnollinen merkitys on hämärtynyt.
Motivaatioksi useat mainitsevat nuo tärkeiksi koetut kaste, rippi, avioliittoon siunaaminen ja hautaan siunaaminen.
Erittäin tärkeänä pidetään myös "kirkko tekee hyvää". Mikä onkin yksi keskeisimpiä kirkon opetuksellisia asioita. Ihminen ei halua elää vain itselleen. Vanhustyö, huonompiosaisten auttaminen, sairaalasielunhoito, lähetystyön kautta annettu apu tuntuvat hyvältä.
Kirkollisen toiminnan rahoittaminen verona on melko epätavallinen keino nykymaailmassa. Tanskassa ja Islannissa valtionkirkko taitaa vielä olla käytössä, mutta Norjasta se on jo purettu.
Suuntaus on purkamiseen. Tanskassa kirkon ylin johtaja on hallitsija eli tällä hetkellä Margareta II.
Kirkon sekularisaatio = maallistuminen koetaan kirkon piirissä kirkon suurimmaksi ongelmaksi, itse kuitenkin pidän suurimpana ongelmana uskon ja kirkon etääntymistä arjesta. Kirkko ei vastaa kysymyksiin joita elämä asettaa.
Vuonna 2017 jäsenmäärä on vähentynyt 808 henkilöllä. Suuri osa varmaankin muuttotappion myötä.
Kirkosta on vuoden aikana eronnut noin 1%.
Ikäryhmissä 0-20v seurakuntalaisia on noin 6000 henk. Työikäisiä 20-65 v on jotakuinkin puolet eli noin 15000 jäsentä. Siitä saamme eläkeikäisten määräksi noiin 9000 jäsentä.
Syntyneistä 77% on kastettu ja otettu niin myös seurakunnan jäseneksi. Vajaa puolet avioliitoista - noin 47% , on solmittu kirkossa.
Savonlinnan seurakunnan jäsenten keski-ikä on 48 vuotta.
Tilastoa voidaan pitää ohjenuorana. Keskimääräistä seurakuntalaista vain ei ole olemassakaan. Tilasto on vain tilasto.
Mitä apua seurakunnan palveluista haetaan?
Perheasiain tilastosta nousee sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kaikkein suurimmaksi yksittäiseksi syyksi vuorovaikutusongelmat. (36%) Ikäryhmät jotka eniten palveluja ovat tarvinneet ovat ikäryhmissä 30-39v ja 40-49v he edustavat yli 60% perheasiain palveluiden tarvitsijoista.
Seurakunta jos mikä, on perusluonteeltaan taho jossa pystyttäisiin ennaltaehkäisevään työhön vuorovaikutuksen haasteissa.
Seurakunnalla on kuitenkin itselläänkin suurimpana työn kohteena vuorovaikutus ja luottamus.
Osallistuminen
Tyypillisin savonlinnalainen kirkollinen tapahtuma johon seurakuntalainen osallistuu on hautaan siunaaminen - noin puolet seurakuntalaisista olisi tilaston mukaan osallistunut hautajaisiin vuoden 2017 aikana. Se lienee luonnollista kun Savonlinnan ikärakenne on painottunut iäkkäämpään väestöön. Kastejuhlaan on saanut osallistua sentään liki 4000 seurakuntalaista. Häitäkin on juhlittu vajaan 4000 henkilön voimin.
Lisäksi jumalanpalvelukset ja messut joiden osallistumisen arviointi on hiukan haasteellista. Tutkimuksen mukaan Suomen kirkkoon kuuluvista vain alle kolmannes osallistuu vuoden aikana messuun. Yleisin kirkkovuoden tapahtuma on joulukirkko ja pääsiäsiajan kirkolliset toimitukset ovat nostaneet suosiotaan.
Muita suosittuja kirkossa järjestettäviä toimintoja on Kauneimmat joululaulut-tapahtumat.
Perinteisesti tavalliselle seurakunnan jäsenelle keskeisiä ovat kaste, rippi, avioliittoon siunaaminen ja hautaaminen.
Kirkkovuoden juhlat ovat unohtuneet lähes kokonaan joulua ja pääsiäistä lukuunottamatta. Niiden viettämisen uskonnollinen merkitys on hämärtynyt.
Kirkollisvero
Kirkollisvero kerätään seurakunnan jäsenen saamasta tulosta. Savonlinnan seurakunnan kirkollisveroprosentti on 1.5%.Motivaatioksi useat mainitsevat nuo tärkeiksi koetut kaste, rippi, avioliittoon siunaaminen ja hautaan siunaaminen.
Erittäin tärkeänä pidetään myös "kirkko tekee hyvää". Mikä onkin yksi keskeisimpiä kirkon opetuksellisia asioita. Ihminen ei halua elää vain itselleen. Vanhustyö, huonompiosaisten auttaminen, sairaalasielunhoito, lähetystyön kautta annettu apu tuntuvat hyvältä.
Kirkollisen toiminnan rahoittaminen verona on melko epätavallinen keino nykymaailmassa. Tanskassa ja Islannissa valtionkirkko taitaa vielä olla käytössä, mutta Norjasta se on jo purettu.
Suuntaus on purkamiseen. Tanskassa kirkon ylin johtaja on hallitsija eli tällä hetkellä Margareta II.
Kirkon sekularisaatio = maallistuminen koetaan kirkon piirissä kirkon suurimmaksi ongelmaksi, itse kuitenkin pidän suurimpana ongelmana uskon ja kirkon etääntymistä arjesta. Kirkko ei vastaa kysymyksiin joita elämä asettaa.
Kommentit
Lähetä kommentti